Ruut

Olavi Peltola

Hepr ystävyys, ruusu
TEEMA

Jumalan siipien alla.

AVAINJAE

Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani Ruut 1:16.

JOHDANTO

Ruutin kirjan taustana ovat todennäköisesti Tuomarien kirjan kertomat levottomat olot. Juutalaiset lukivat synagogassa tämän juhlakääröön kuuluvan kirjan helluntaina, jolloin oli sadonkorjuun juhla.

LUKUOHJELMA

1:1-22 Betlehemiläisen perheen vaikea kohtalo

2:1-23 Herra johtaa ihmeellisesti Ruutia.

3:1-13 Kunniallisuus ja puhtaus tuovat siunauksen.

3:18 Aika toimia ja aika olla hiljaa

4:11-17 Uskollisuuden palkinto

SANOMA

Ruutin kirjan ihmiset

Ruutin kirja on sydämellinen kertomus vaikean ajan keskellä elävistä maan hiljaisista. Jumalan valtakunta meni näiden tavallisten kansan ihmisten kautta eteenpäin. Kirja alkaa köyhyydellä, nälällä ja muukalaisuudella ja päättyy viittaamaan kohti Daavidin kuninkaallista valtaistuinta. Vuosituhansien ajan näitä vaatimattomia ihmisiä on kunnioitettu Jumalan erityisinä työaseina. Kukaan heistä ei tehnyt mitään ihmeellistä arkityönsä lisäksi. Tuomarien kirjan jälkeen kohtaamme nyt aivan toisenlaisen maailman. Siinä on "uskottomuuden sijasta uskollisuutta, moraalittomuuden sijasta puhtautta, taistelukenttien sijasta Boaan elopelto, sotahuutojen ja taistelumelskeen sijasta hiljaisuutta, lepoa ja viihtyisyyttä. Se on maailmankirjallisuuden kauneimpia kirjoja, kynäntaitajan käsialaa" (Madsen).

Messiaan kantaäidit

Raamatun sukuluetteloista emme yleensä löydä sanomaa itsellemme. Ruutin kirjan lopussa olevaa sukuluetteloa on hyvä verrata Matteuksen evankeliumissa olevaan (Matt 1:3-6). Jeesuksen sukuluettelossa mainitaan vain neljä naista. Heidät Jumala oli erityisellä tavalla valinnut Messiaan kantaäideiksi. Tamar oli Juudaan pojan nöyryytetty kanaanilainen leski. Hänet oli tuomittu haureuden vuoksi poltettavaksi. Juuri hän synnytti Juudaalle Pereksen (1 Moos 38:6,14, 24). Peres on yksi juutalaisten oppineiden tulkitsemista Messias-nimityksistä ja viittaa syntiinlankeemuksen repeämän korjaamiseen. Toinen nainen oli jerikolainen portto Rahab. Hän oli uskon ihminen, jonka pelasti punainen nauha (Joos 6:25). Siinä on vertaus veren merkkiin.

Kolmas oli Ruut. Hän on kuningatar Esterin ohella ainoa nainen, jonka nimellä Raamatussa on oma kirjansa. Hänkään ei ole juutalainen vaan moabilainen. Mooseksen lain mukaan ketään moabilaista ei saa lukea Herran kansaan kuuluvaksi (5 Moos 23:4). Jeesuksessa murtuvat lain kahleet. Kristus on jo syntyperänsä puolesta maailman Vapahtaja, jonka kantaäideissä on monien kansojen edustajia ja joka siksi on kaikkien kansojen Vapahtaja. Neljäs oli nainen, jonka kauneus lumosi Daavidin. Heettiläisen Urian vaimosta tuli Jumalan siunauksen väline. Jälleen opimme, että Jumala toteuttaa pelastussuunnitelmansa sellaisten kautta, jotka eivät ole mitään loistavaa. Se on armon suunnitelma, johon jokaisen ihmisen on mahdollista päästä mukaan.

Ruutin kirja on myös maailmanlähetyksen peruskirjoja. Kaikissa kansoissa on niitä, jotka haluavat tulla etsimään suojaa Israelin Jumalan siipien alta ja jotka sen löytävät. Kirja julistaa omalla tavallaan, että "muihin kansoihin kuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin, he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evankeliumi on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen" (Ef 3:6).

Noomin tehtävä

Noomi oli siitä ihmeellinen lähetyssaarnaaja, että hän voitti Ruutin Israelin Jumalan seuraajaksi tyhjänä ja paljon katkeraa murhetta kärsineenä (1:20-21). Nöyrä rakkaus ja usko arkielämän keskellä sitoivat Ruutin Israelin Jumalaan. Ruutin tunnustus osoittaa, kuinka syvästi hän oli kymmenen vuoden aikana oppinut arvostamaan anoppiaan ja tämän uskoa. "Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi (1:16). "Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon. Rangaiskoon minua Jumala nyt ja aina, jos muu kuin kuolema erottaa minut sinusta" (1:17). Harva kristitty pystyy sanomaan näin itsestään Vapahtajansa seuraajana. Kuitenkin Kristus on se ainoa sukulunastajanamme, jonka lunastustyö antaa todellisen tarkoituksen elämäämme.