Malakia

MALAKIA

TEEMA

Tien valmistaja.

AVAINJAE
Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian
Mal 4:5.

JOHDANTO

Malakia on viimeinen VT:n profeetoista. Rabbit kutsuvatkin häntä profeettain sinetiksi: hän sulkee VT:n kirjoitukset. Hänen jälkeensä profeetallinen ääni vaikeni, ja lainoppineista tuli tiennäyttäjiä kansalle. Mooseksen saaman lain tulkitseminen ja sen kirjaimellinen soveltaminen sai nyt keskeisen merkityksen, farisealaisuus alkoi muotoutua.

Malakia toimi kenties 440-luvulla. Hän oli Nehemian aikalainen ja todennäköisesti voimakkaasti tuki Nehemian uudistuslii­kettä. Malakian henkilöllisyydestä emme tiedä mitään. Nimi Malakia merkitsee sanansaattajaa, ja sitä on pidetty peitenimenä. Juutalaises­sa perimätiedossa väitetään Esran kirjoittaneen Malakian kirjan. Siinä tapauksessa Esrassa olisi yhdistynyt vapaa, spontaani profeetallisuus ja pikkutarkka lainoppineisuus.

Kirjasta voidaan erottaa kolme sanomaa: Rakkauden sanoma (1:1-5), tuomion sanoma (1:6-2:17) ja toivon sanoma (3).

LUKUOHJELMA

Rakkauden sanoma (1:1-5)
1:1-2    Minä rakastan teitä, sanoo Herra. Mutta te kysytte: "Missä sinun rakkautesi näkyy?"
1:5    "Te tulette näkemään sen omin silmin.", "Suuri on Herra."

Tuomion sanoma (1:6-2:17)
1:6    "Minä olen teidän isänne, miksi ette kunnioita minua?"
1:7     "Olette ajatelleet: Herra pöytä ei ole minkään arvoinen."
1:9-10    "Te yritätte päästä hänen suosioonsa, että hän olisi teille armollinen. En välitä
teistä, sanoo Herra Sebaot, eivätkä teidän uhrilah¬jan¬ne ole minulle mieleen."
2:5    ”Elämän ja rauhan ja menestyksen minä annoin hänelle, ja hän kunnioitti ja
palveli minua, lähestyi minua vavisten." 
2:6    "Luotettava opetus oli hänen sanoissaan, eikä vääryyttä ollut  hänen huulillaan.            Vakaasti ja vilpittömästi hän vaelsi minun tietäni ja monet hän palautti takaisin
synnistä."
2:7    "Papin suun tulee jakaa tietoa, hänen huuliltaan odotetaan  opetusta. Hän on
Herran Sebaotin sanansaattaja."
2:9    "Te ette pysyneet minun teilläni, vaan opetuksessanne katsoitte, keitä kuulijat
olivat."
2:14-16    "Ei Jumala luonut vain miestä eikä antanut elämää ja henkeä vain hänelle. Miten
mies yksin voisi pyytää jälkeläisiä Jumalalta? Varokaa siis, ettei kukaan teistä hylkää vaimoaan, jonka on ottanut nuoruudessaan! Minä vihaan eroa, sanoo Herra. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteol¬la."

Toivon sanoma (3)
3:1-2   "Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee
temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän
saapuu."
3:6-8    "Voiko ihminen riistää jotakin Jumalalta? Sitä te kuitenkin yritätte." "Mitä me
sinulta riistämme?" te kysytte. Kymmenyk¬siä ja uhrilahjoja!
3:10    "Tuokaa täydet kymmenykset. Koetelkaa minua tällä tavalla." 
3:20    "Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja
te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat
laitumella."
3:23-24    "Kuulkaa! Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille
profeetta Elian: Hän kääntää isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet
isien puoleen."

SANOMA

Malakia päättää VT:n

Olemme saaneet seurata Herran välitöntä puhetta profeettain kautta aina Mooseksesta alkaen noin tuhannen vuoden aikana. Kerran toisensa jälkeen eri sukupolvia on puhutellut: "Näin sanoo Herra" tai: "Herran sana tuli" tai: "Herra puhuu." Vielä kerran Malakian kirjassa toistuvat nuo arvovaltaiset sanat eri muodoissa 26 kertaa.

Juutalaisen historioitsijan Josefuksen mukaan (93 jKr.) Mooseksen ja Persian kuninkaan Artakserkseen (464-424) välisenä aikana syntyi Jumalan innoittamana eli inspiroimana profeettojen välittämä pyhä kirjallisuus, VT:n kirjojen kokoelma. Kirjojen lukumäärä on tarkoin rajoitettu, ja Josefus kirjoittaa: "Menneinä aikoina ei kukaan ole uskaltanut poistaa niistä mitään, ei lisätä niihin mitään eikä muuttaa niistä mitään."

Malakian jälkeen katkeaa profeettojen sarja ja syntyy vain tavallista kirjallisuutta. Ilmoitus­profe­tian ääni vaikenee. Toki profeettoja esiintyy tämänkin jälkeen Juudan elämässä, mutta heidän tehtävänsä oli vain tehdä eläväksi ennen puhuttua sanaa, tai sitten he puhuivat omiaan. Talmudissakin esiintyy opetus, että Malakian kuoltua Pyhä Henki oli jättänyt Israelin.

Vanhoissa ns. kirkkoraamatuissamme on kuitenkin joukko kirjoja Malakian jälkeen. Niitä kutsutaan apokryfikirjoiksi. Ne sisältävät lisäyksiä eräisiin VT:n kirjoihin, viisauskirjallisuutta ja kuvauksia juutalaisten vaiheista 150-140-luvuilla eKr. Luther sanoo, että niitä on hyvä ja hyödyllistä lukea. Huomattava osa kristikuntaa ei kuitenkaan hyväksy niitä arvovaltaiseksi Jumalan sanaksi, vaan pitää Malakiaa viimeisenä, jonka jälkeen tulee pitkä hiljaisuus.

Yli 400 vuotta kestänyt Jumalan vaitiolo päättyy, kun Juudean erämaassa alkaa kuulua uuden voimakkaan profeetan ääni. Hän on se, josta Malakia oli ennustanut uutena Eliana (Mal 3:23). UT:n tapahtumat tuovat meille kristi­tyille uuden ilmoituksen ja siihenastisten kirjoitusten täyttymisen Messiaassa Jeesuksessa. Juutalaiset taas kiistävät tämän.

Pappien vastuu kansasta

Malakian sanoma keskittyy Jerusalemin temppelin pappeihin. Heillä on keskeinen asema Jerusalemin jälleenrakentamisessa ja koko kansan uudistuksessa. Malakia väittää, etteivät papit kunnioita eivätkä palvele Herraa (Mal 1:6). He häpäisevät Herran nimen (1:12) eivätkä vilpittömin sydämin kunnioita Herran nimeä (2:2).  He eivät viitsi nähdä vaivaa (1:13) Herran asian hyväksi. He tuovat uhrilahjana viallisia eläimiä, joita he eivät missään tapauksessa uskaltaisi antaa lahjaksi käskynhaltijalle (1:8). Heidän sydämensä ei ole mukana temppeli­palveluksessa, joka tapahtuu ulkokohtaisesti ja haluttomasti. Pappien sydämestä puuttuu Jumalan pyhyyden pelko. Uskottomuus Herraa kohtaan oli saanut vallan. Pappien opetus oli myös puolueellista vailla totuuden ja Jumalan läsnäolon tuntua (2:9).

Malakian sanoman erityispiir­teeksi tuleekin tuomio petoksesta ja uskotto­muudesta. "Miksi petämme toinen toistamme"? (Mal 2:10). Uskottomuus johtaa iljettäviin tekoihin (2:11). Papit ovat olleet myös uskottomia nuoruutensa vaimoille, hyljänneet heidät ja ottaneet vaimokseen vieraan jumalan palvelijoita (2:11,14,15). Profeetta nuhtelee vaimon hylkäämisestä ja julistaa: "Minä vihaan eroa, sanoo Herra, Israelin Jumala. Joka eroaa, tekee yhtä väärin kuin se, joka tahraa kätensä veriteolla" (2:16). Tämän jyrkemmin ei asiaa voi sanoa.

Kansa oli ruvennut halveksimaan Jumalan sanaa pappien elämäntavan ja opetuksen turmeltuneisuuden tähden. Papit saavat järkyttävän tuomion: "Te olette poikenneet tieltä, teidän opetuksenne on saanut monet lankeamaan" (Mal 2:8).

Luotettava opetus

Malakialla on ihannekuva oikeasta Herran seurakunnan johtajasta. Hän on Herran Sebaotin sanansaattaja (Mal 2:7). Hän kunnioittaa Herraa ja lähestyy Herraa vavisten (2:5). Siitä on kaukana itsevarma rutiini. Erityisesti pappi valvoo, että hänen opetuksensa on luotettavaa ja että hän vaeltaa vakaasti ja vilpittömästi Herra tietä (2:6). Papilla on oltava hyvä tieto Herran totuudesta ja hänen on osattava opettaa (2:7). Oikean papin palvelutyön tuloksena moni palaa takaisin Herran luo synnistä (2:6). Hän on herätys­saar­naaja ja sielujen voittaja. Ellei pappi täytä tätä mittaa, Herra tekee papin halveksi­tuksi ja saattaa hänet häpeään kaiken kansan silmissä (2:9).

Kansan penseys

Malakian sanoma kohdistuu terävänä myös Jumalan kansan pen­seyteen. Kansa epäilee Jumalan rakkautta. Missään ei nähdä Jumalan osoitta­neen rakkauttaan omiaan kohtaan (Mal 1:2). Se on raju syytös Jumalaa vastaan. Edelleen koetaan, että Jumalan palveleminen on ollut turhaa ja hyödytöntä, "ja kuljemme murhe kasvoillamme". Samaan aikaan "me näemme, kuinka röyhkeät ovat onnellisia, kuinka he menestyvät, vaikka ovat tehneet pahaa" (3:13-15). Jumalan apua ja huolenpitoa ei nähdä. Samoin näyttää siltä, että se, "joka tekee pahaa, kelpaa Herralle" ja yhä vain Herran asioihin puuttuminen viipyy: "Missä viipyy Jumalan tuomio?" (2:17). Mutta kyllä "Herra kuulee, mitä he sanovat" (3:16).

Malakia osoittaa myös, että uskovat riistävät Jumalalta. Kun ei enää pelätä Herran nimeä eikä koeta, että hän rakastaa, ei myöskään  haluta luottaa Herraan eikä antaa hänelle lahjaksi parhainta elämässä. Herra ei ole enää ensimmäisellä sijalla, vaan oma etu ja menestys ovat kaikki kaikessa. Jumalalta kyllä vaaditaan siunausta, mutta itse ei haluta antaa mitään Herralle. Ja niin profeetta tarttuu hyvinkin käytännölliseen asiaan: Herralle annettaviin kymmenyksiin (Mal 3:8). Haggain tavoin hän vakuuttaa, että jos ihmiset asettaisivat Jumalan valtakunnan ensimmäiselle sijalle elämässään, he saisivat kokea, että Herra avaa taivaan ikkunat ja vuodattaa runsaan siunauksen (3:10-12).

Sanoma Messiaasta

Malakian sanoma sisältää myös muiden profeettain tavoin lupauksen tulevaisuudessa tapahtuvasta lopullisesta ratkaisusta. Malakialla on kuitenkin oma lisäpiirteensä tähän tulevaisuuden profetiaan. Herra on lähettävä sanansaattajansa raivaamaan edellään tietä (Mal 3:1). "Ennen kuin tulee Herran päivä, suuri ja pelottava, minä lähetän teille profeetta Elian" (4:5). Näin VT:n viimeinen profeetta viittaa UT:n ensimmäiseen profeettaan, josta Jeesus sanoi: "Uskokaa tai älkää, juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla" (Matt 11:14; 17:10-13).

Malakialta kuten myös Johannes Kastajalta oli salassa, että ensin liiton enkeli onkin tuleva temppeliin kärsivänä Herran palvelijana ja sovittava kansansa synnit. Ristin Herra on se pelastuksen aurinko, joka nousee ja jonka siipien alla tapahtuu parantuminen (Mal 4:2).

Malakia näkee Messiaan tulevan ennenkaikkea väkevänä hallitsija­na, jonka edessä ei kukaan kestä. Hän on kuin ahjon hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä (Mal 3:2-3). Hänen tulemuksensa päivä tulee liekehtivänä kuin tulinen uuni. Pahantekijät ovat kuin palavat oljenkorret (3:19, ks. Matt 3:12). Silloin tehdään ero vanhurskaan ja jumalattoman välillä (Mal 3:18) ja vanhurskaat polkevat jumalattomat maahan tomuksi (3:21).

Jeesus ei toiminut näin, vaan oli ääneti keritsijäinsä edessä. Se oli Johannes Kastajalle vaikea asia. "Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?" (Matt 11:2).

Juutalaiset puolestaan profeettoihin vedoten lopullisesti torjuivat hänet. Malakian saama profetia on kuitenkin täyttynyt, sillä ainoana juuta­laise­na nimenä yksin Jeesuksen nimi on suuri auringon nousun maista auringon laskun maihin (Mal 1:11).

Jeesuksessa on täyttynyt kirjaimel­lisesti se osa profeetto­jen sanomaa, joka kertoo Messiaan alennusties­tä. Uskomme, että yhtä kirjaimellisesti täyttyy pian myös Messiaan korotusta koskeva osa profetioista. Mutta "näky odottaa vielä toteutumistaan, mutta määräaika lähestyy joka hetki. Jos se viipyy, odota, näky toteutuu varmasti, ajallaan." (Hab 2:3). "Mutta vanhurskas on elävä uskostansa" (Hab 2:4).