Sakarja

Olavi Peltola

TEEMA
Sinun kuninkaasi tulee.

AVAINJAE
Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso,
kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa Sak 9:9.

JOHDANTO
Sakarjan toiminta profeettana alkoi vuonna 520 kuten Haggainkin. Nämä kaksi profeettaa tukevat sanomallaan toisiaan. Haggai oli käytännöllinen toimen mies, Sakarja taas runoileva mystikko. Siksi Sakarjankaan kirjaa ei ole helppo ymmärtää. Hän käyttää samoja ilmaisuja kuin Hesekiel ja Daniel. Niinpä sanoma rakentuu näyistä ja vaikeasti tulkittavista vertauskuvista.
Sakarjan kirja jaetaan kahteen osaan (1-8 ja 9-14). Kriittinen raamatuntutkimus ei pidä jälkimmäistä osaa Sakarjan kirjoittamana. Toiset taas tulkitsevat sen Sakarjan vanhuuden aikana saaduksi sanomaksi. Kirja on pisin pienistä profeetoista.
 

LUKUOHJELMA
Sakarjan profetiat (1-8)
1:1-5 "Palatkaa minun luokseni, niin minä palaan teidän luoksenne." 1:6 "Minun sanani ja käskyni, jotka minä annoin julistaa, ovat kaikki käyneet toteen."
1:12 "Kuinka kauan kestää ennenkuin armahdat?"
1:14-16 Minä rakastan palavasti, minä puolustan. Minä hetkeksi vihastuin. Minä käännyn jälleen ja armahdan
2:9 "Minä olen oleva tulimuuri sen ympärillä - sanoo Herra - ja asun sen keskellä täydessä kirkkaudessani."
2:12 "Joka koskee minun kansaani, se koskee minun silmäterääni."
2:14 "Katso, minä tulen ja asetun asumaan sinun luoksesi, sanoo Herra."
2:15 Sakarjan lähetysnäky: Tuona päivänä monet kansat liittyvät Herraan, ja niistäkin tulee hänen kansansa
3:1-5 Likaisiin vaatteisiin puettu ylimmäinen pappi seisoo Herran enkelin edessä
3:8-9 "Minä lähetän palvelijani. Hän on Uusi Verso.", "Yhdessä hetkessä minä otan pois tämän maan synnin."
4:6 "Ei väellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot."
6:8 "Ne vievät minun Henkeni pohjoiseen maahan, jotta se vaikuttaisi siellä."
7:5-14 Ihmiset kovettavat sydämensä timantinkoviksi eivätkä kuuntele, kun Herra kutsuu. Kun sitten vuorostaan ihmiset huutavat Herraa avukseen, niin ei Herrakaan kuuntele
8:2-23 Rohkaiseva näky valoisasta tulevaisuudesta
Sakarjan näyt (9-14)
9:9 "Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa."
9:11 "Verellä vahvistetun liiton tähden minä vapautan."
9:12 "Te ette ole turhaan eläneet toivossa. Vielä tänäänkin lupaan."
10:3 Herra pitää huolta laumastaan
10:6 Minä teen vahvaksi, minä autan, armahdan, kuulen rukoukset
11:12-13 "Niin he antoivat minulle palkaksi vaivaiset kolmekymmentä hopearahaa."
12:1 Herra on luonut hengen ihmisen sisimpään
12:3 Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemia vastaan, mutta satuttavat itsensä
12:10 "Minä vuodatan armon ja rukouksen nöyrän hengen. Ja he kohottavat katseensa minuun, kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet."
13:1 "Sinä päivänä puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta."
13:2-4 "Jos joku vielä profetoi, vanhemmat sanovat hänelle: Sinun täytyy kuolla." Profeetat varovat kertomasta näkyjään
13:6 Jos häneltä kysytään: "Mitä ovat nuo haavat sinun rinnassasi?" vastaa hän: "Ne lyötiin minun ystäväini huoneessa" (vk)
13:7 "Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle."
14:1-2 "Minä kokoan kaikki kansat taistelemaan Jerusalemia vastaan. Kaupunki valloitetaan."
14:3-5 Herra seisoo sinä päivänä Öljymäellä. Öljymäki halkeaa kahtia
14:7 "Kerran tulee aika - milloin, sen Herra tietää."
14:8 "Silloin virtaavat Jerusalemista elämää antavat vedet."
14:9 "Sinä päivänä Herra on oleva koko maan piirin kuningas. Hän on oleva yksi ja ainoa Jumala ja hänen nimensä ainoa, jota avuksi huudetaan."

SANOMA
Jerusalemin temppelin jälleenrakennus
Sakarjan kirjan alkujakeet sekä luvut 7 ja 8 liittyvät läheisesti Jerusalemiin palanneitten pakkosiirtolaisten ongelmiin ja nimenomaan Jerusalemin temppelin rakentamiseen. Sakarja varoittaa vaeltamasta niitä samoja pahoja teitä, joita isät vaelsivat, ja kovettamasta sydäntä timantinkovaksi (Sak 7:12). "Rakastakaa totuutta ja rauhaa", on hänen kehotuksensa (8:19). Herra on uskollinen ja vanhurskas (8:8) ja hän rakastaa palavasti Siionia (8:2). Siksi hän pitää lujasti oman kaupunkinsa puolta (8:2) ja pelastaa (8:7). Temppelin rakentaminen tai paasto ei ole vain ulkonainen tapahtuma kansan elämässä, vaan siihen tulee liittyä sydämen uudistuksen ja oikean vaelluksen: "Osoittakaa toinen tosillenne hyvyyttä ja laupeutta. Älkää suunnitelko pahaa toinen toisillenne" (7:9-10). "Puhukaa totta toisillenne!" (8:16-17).

Näkyjen tarkoitus

Pääosan kirjan ensimmäistä jaksoa käsittelee profeetan kahdeksaa näkyä. Hän näki ne yhtenä yönä. Nämä mystisellä kuvakielellä kerrotut näyt muistuttavat Hesekielin näkyjä. Niiden sanomaa ei ole helppo ymmärtää. Sen käsitämme, että "tämän rikkaan kuvakielen omituisine näkyineen ja vertauskuvineen on täytynyt voimakkaasti vaikuttaa Itämaan ihmisiin ja miellyttää heitä. Kaikella tällä Herra tahtoi antaa kansalle rohkeutta ja toivoa ja kehottaa sitä innokkaasti antautumaan Jerusalemin temppelin rakennustyöhön ja vanhan teokratian ja yhteiskuntajärjestyksen palauttamiseen" (Wirén).

Näkyjen sisältö

Ensimmäinen näky on johdantoa ja viimeinen päätösnäky. Väliin jäävät kuusi näkyä muodostavat sanomaltaan kolme paria. Johdantonäky vakuuttaa, että Herra rakastaa palavasti Jerusalemia ja puolustaa Siionia (Sak 1:14).
Ensimmäinen näkypari osoittaa kuinka Herra murskaa viholliskansojen vallan (Sak 2:4) ja tulee olemaan tulimuurina Jerusalemin ympärillä ja asuumaan sen keskellä (2:9). Nyt maailmanlähetys saavuttaa päämääränsä - kokonaiset kansat kääntyvät (2:15). "Vaietkoot kaikki ihmiset Herran edessä" (2:17).

Toinen näkypari julistaa Herran armoa, kun hän ottaa pois yhdessä hetkessä tämän maan synnit (Sak 3:9). Havainnollisena se toteutui ylimmäisen papin Joosuan kohdalla: "Minä olen ottanut pois sinun syntisi" (3:4). Joosua on ennusmerkki Uudesta Versosta, Messiaasta (3:8). Hän on se ainoa, joka on ottanut pois maailman synnit (Joh 1:29; Dan 9:24). Nyt voivat koko maailman valtiasta palvella öljyllä voidellut, Hengen täyttämät palvelijat. Vasta nyt toteutuu se, että Jumalan valtakuntaa rakennetaan, "ei väellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni" (4:6b). Joudumme tosin jatkuvasti epäillen katselemaan Jumalan valtakunnan vaatimatonta alkua (10b). Kerran saamme iloiten nähdä, että viimeinenkin kivi asetetaan paikoilleen ja kaikki on valmiina (10b).

Kolmas näkypari kuvaa, kuinka Herra tuhoaa (Sak 3:4) lentävän kirjakäärön kirouksella kaikki ne, jota ovat rangaistuksetta tehneet pahaa (5:3). Hän vie syntivelan pois kuten jumalattomuuden naisen suuren viljaruukun sisällä (5:6-9). Nyt voi messiaaninen onnen aika alkaa.

Päätösnäyssä Jumalan Henki viedään pohjoiseen maahan, "jotta se vaikuttaisi siellä" (Sak 6:8). Tätä kohtaa on tulkittu pelastuksen sanoman viemisenä pohjoiseen, mutta myös Jumalan erityisen siunauksen lupauksena Pohjolalle ja nimenomaan Suomen kansalle. Näin esim. arkkipiispa Gustaf Johansson tulkitsi tuon jakeen. Juuri tämä lause on otettu Helsingin yliopiston sinettiin. Toisessa tulkinnassa se tarkoittaisi ylensä maailman kansojen sydäntä, joka nyt täyttyy Pyhällä Hengellä. Näyt päättyvät profeetan käskyyn kruunata ylimmäinen pappi, Joosua. Se on vertauskuvallinen teko ajasta, jolloin Uusi Vero, Messias on oleva kuten vanha käännös sanoo: "Pappi valtaistuimellansa". Sen mukaan tulee aika, jolloin sekä pappi että kuningas, alttari ja valtaistuin yhtyvät (6:13). Hänen johdollaan rakennetaan Herran temppeli.
 

Mitä on vanhurskaaksi julistaminen?

Kuvaus Joosuasta Herran enkelin edessä (Sak 3:1-5) opettaa meille mitä havainnollisimmalla tavalla vanhurskaaksi julistamisen salaisuutta. Siinä on hurskas ihminen Herran kirkkauden edessä. Mutta millainen hän onkaan, kun Herran kirkkaus valaisee? Hän seisoo likaisiin vaatteisiin puettuna. Ja saatana voi täysin oikeutetusti syyttä häntä. Juuri tällainenhan on jokaisen meidänkin tilanteemme. Sitten tapahtuu ihmeistä suurin. Tulee käsky: "Ottakaa likaiset vaatteet pois hänen päältään". Mistä siinä on kysymys? Tapahtuu elämän suurin ihme: "Katso, minä olen ottanut pois sinun syntisi ja minä puetan sinut juhlavaatteisiin". Juuri tätä on olla uskosta vanhurskas. Kaikki omat teot, oma vanhurskaus ovat kuin tahrainen riepu (Jes 64:5). Jumalan edessä vaeltavalta uskon ihmiseltä Herra jatkuvasti riisuu vanhaa ja pukee uuteen samaan aikaan kun hänen itsensäkin on riisuttava vanha ja pukeuduttava uuteen (Ef 4:22-24; Kol 3:9-10; Gal 5:17, vrt. myös 2 Kor 5:4; 1 Kor 15:53; Ilm 7:13).

Kirjan jälkimmäisen osan erityisluonne

Sakarjan kirjan jälkimmäisestä osasta (9-14) on sanottu, että siinä kuvataan tulevaisuuteen syventynein näkemyksin sitä kärsimysten ja kieltäymysten tietä, jota Israelin on vaellettava, ennen kuin se saavuttaa viimeisen ihanan lopunajan. "Mutta ennustus, joka on osittain verhoutunut vanhempien profeettain vertauskuvalliseen kieliasuun, ei siinä tarkoita vain Israelin läheistä tai kaukaista tulevaisuutta, vaan Jumalan valtakunnan täyttymistä maailmassa. Näihin lukuihin sisältyy paljon Raamatun kauneinta ja lohduttavinta sanomaa, joskin osa maailman valtakuntiin kohdistuvista tulevaisuuden ennustuksista on verhottu hämärään. Profeetallinen julistus murtaa siinä kansallisuuden kahleet muuttamalla luonnollisen Israelin hengelliseksi Israeliksi, kaikkiin maan kansoihin, sukukuntiin ja kieliin ulottuvaksi Jumalan kirkoksi ja seurakunnaksi." (Edvin Wirén).

Jeesuksen viimeinen viikko Sakarjan mukaan

Kun luemme tätä Sakarjan jaksoa, huomiomme kiinnittyy sen tuttuihin profetioihin Jeesuksen elämästä. Ne toteutuivat ihmeellisen kirjaimellisesti evankeliumeissa.
Adventtiaikana eläydymme Jeesuksen ratsastukseen Jerusalemiin ja toistamme Sakarjan sanoja: "Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa" (Sak 9:9; Matt 21:5.). Sana voittoisa tarkoittaa hepreankielellä sellaista, jolle toinen, siis Jumala, on tehnyt oikeutta ja pelastanut, ei tämä itse (France). Aasilla ratsastaminen ei tuossa kulttuurissa ole mitenkään kuninkaallista. Se on liian arkista ja mitätöntä. Kun Jeesus meni pyhäkköön, hän ajoi sieltä ulos kaikki myyjät ja ostajat, ja toteutti siinäkin Sakarjan profetian (Sak 14:21; Matt 21:12).

Ehtoollisen asettamisessa tulee esiin ilmaus liiton veri (Sak 9:11, vk; Matt 26:28). Uusi liitto on verellä vahvistettu. Juudaksen petokseen viittaavat sanat: "Niin he antoivat minun palkakseni vaivaiset kolmekymmentä hopearahaa" (Sak 11:12; Matt 26:15). Matteus tulkitsee Sakarjaa siten, että Juudaksen temppeliin viskatuilla rahoilla ostettiin savenvalajan, ei metallisulattajan, pelto ja siitä tuli Veripelto Juudaksen itsemurhan tähden (Matt 27:6-10). Vangitsemiseen ja opetuslasten pakoon Jeesus itse liitti Sakarjan sanat: "Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle" (Sak 13:7; Matt 26:31). Onkin arveltu, että Jeesus luki Sakarjaa erityisesti kärsimysviikollaan.

Jeesuksen kärsimykseen viittaa myös keskustelu: "Mitä ovat nuo haavat sinun rinnassasi? Ne lyötiin minun ystäväini huoneessa" (Sak 13:6, vk). Jeesusta ristiinnaulittuna koskee taas koko Israeliin viittaava tulevaisuuden lupaus: "Kohottavat katseensa häneen, jonka ovat lävistäneet" (12:10). Jeesuksen uhrikuoleman sovittavaan merkitykseen soveltuvat Sakarjan sanat: "Sinä päivänä... puhkeaa lähde, joka puhdistaa synnistä ja saastaisuudesta" (13:1).
 

Jerusalem Jumalan valtakunnan keskuksena

Sakarjan näyt liittyvät erityisesti voimassa ja kirkkaudessa toteutuvaan Jumalan valtakuntaan. Profetioiden sanomalla on kaksi polttopistettä: Israelin sisäinen uudistus ja Messiaan voitto maailman kansoista. Molemmat kuuluvat yhteen, ja molempien keskus on oleva Jerusalemissa. Siksi näitä tapahtumia katsotaan Jerusalemista käsin. Sakarjan näkemässä Israelin uudistuksessa voimme erottaa seuraavia vaiheita:
Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemia vastaan ja piirittävät sen (Sak 12:2-3). Tilanne tulee äärimmäisen vaikeaksi ja tuho näyttää varmalta (14:1-2).
Siloin Herra auttaa (12:5) ja lähtee itse sotaan (14:3).
Piiritetyt kokevat Pyhän Hengen vuodatuksen, ja heidän silmänsä avautuvat ja he näkevät lävistämänsä Jeesuksen todellisena Messiaana, ja he murehtivat, "niinkuin murehditaan katkerasti esikoista" (12:10).
Kansa uudistuu, ja sillä on avoin lähde syntiä ja saastaisuutta vastaan (13:1). Tapahtuu syvä ja perusteellinen puhdistus ihmisten ajattelussa, asenteissa ja hengessä.
Hävitetään kaikenlaiset profeetat, jotka olivat julistaneet omien tai toisten ihmisten mielitekojen ja sydämen tunteitten mukaan (13:2-5).
Jeesuksen tulemus hallitsijana
Israelin uudistuksen rinnalla on toinen näkökulma, jossa kiinnitetään huomio Messiaan lopulliseen voittoon maailmassa. Sakarjan mukaan se toteutuu seuraavien vaiheitten kautta: 1. Herran omien tuho näyttää varmalta. Kaksikolmeosaa heistä tuhoutuu, ja yksi kolmasosa joutuu ankaraan koetukseen (Sak 13:7-9). 2. Lopullisen tuhon näyttäessä varmalta Herra lähtee liikkeelle (14:2-3). Sakarja kuvaa tämän tapahtuman yksityiskohtaisesti. Juuri näissä yksityiskohdissa ja niiden kirjaimellisessa toteutumisessa on Herran antamien profetioiden voima. 3. "Hän seisoo sinä päivänä Öljymäellä, joka kohoaa Jerusalemin itäpuolella" (14:4). Kun Jeesus korotettiin taivaaseen Öljymäeltä, enkelit sanoivat opetuslapsille. "Tämä Jeesus joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän" (Apt 1:11). 4. Tällöin Öljymäki halkeaa kahtia, ja näin syntyvään laaksoon pakenee Herran kansa (Sak 14:5). 5. Herra lyö vitsauksella kaikkia sotivia kansoja, ja sotilaat taistelevat toisiaan vastaan (14:12-13). 6. Alkaa kokonaan uusi aika. Luontokin uudistuu, ei ole hellettä, ei pakkasta, ilta ei pimene, elämää antavat vedet virtaavat Jerusalemista, koko maa muuttuu tasangoksi (14:6-11).7. Kansat tulevat rukoilemaan pyhitettyyn Jerusalemiin (14:16-21).