Obadja

Olavi Peltola

TEEMA
Niinkuin sinä olet tehnyt, niin sinulle tehdään.

AVAINJAE
Älä ilku juutalaista heidän turmionsa päivänä! Ob 12, vk.

JOHDANTO
Obadjan kirja on VT:n lyhin. Se on kuin traktaatti. Juutalaiset oppineet ovat verranneet sitä sinapinsiemeneen. Se on pieni mutta elinvoimainen. VT:ssa mainitaan useita Obadja-nimisiä miehiä, mutta emme tiedä, onko kukaan heistä kirjan kirjoittaja. Todennäköisesti tämä Obadja on ollut Jeremian aikalainen. Kirja on profetia naapurimaasta Edomista. Se sijaitsi Kuolleesta merestä kaakkoon luoksepääsemättömältä tuntuvan vuoriston ylätasangolla. Tunnettu Petran kaupunki (Sela) oli Edomin alueella. Edom oli ensin Juudan vasallina ja myöhemmin Assyrian ja Babylonian alaisena. Arabit valloittivat maan, ja osa edomilaisista siirtyi etelä-Juudan alueelle ja perusti valtion, joka tunnetaan Idumeana. Kuningas Herodes oli idumealainen.

LUKUOHJELMA
3 "Sydämesi röyhkeys on sokaissut sinut."
4 "Minä syöksen sinut alas."
12-14 Älä ilku juutalaisia heidän turmionsa päivänä
15 "Niin kuin sinä olet veljellesi tehnyt, niin myös sinulletehdään."
17 "Kaikki pelastuneet nousevat Siionin vuorelle."
21 "Kuninkuus on oleva Herran."

SANOMA
Sanoma ylpeydestä

Obadja sanoma paljastaa, kuinka sydämen ylpeys pettää ihmisen. Ylpeydessään ihminen kokee olevansa muiden yläpuolella, niin ettei kukaan voi häntä syöstä alas (Ob 3). Sama ylpeä asenne oli Luciferin lankeemuksen syynä (Jes 14:12-15). Ylpeä luottaa omaan viisauteensa ja taitoonsa ja luulee kohoavansa korkealle kuin kotka (Ob 4). Mutta sanansaattaja on jo lähetetty, ja Jumala tekee ylpeän mitä kurjimmaksi, jota kaikki halveksivat (2). Ihmisten suurinkin viisaus loppuu eikä kukaan tiedä, mitä pitäisi tehdä (8).
Ylpeyden vastakohtana on Herran edessä murtunut ja nöyrä sydän (ks. Jes 57:15; 66:2; 1 Piet 5:5-6).
 

Älä ilku juutalaisia

Toinen synti, johon Obadja tarttuu, on väkivalta ja vahingonilo. Hän varoittaa nimenomaan juutalaisiin kohdistuvasta väkivallasta. "Älä ilku juutalaisia heidän turmionsa päivänä, äläkä suullasi suurentele ahdistuksen päivänä". "Älä katso iloiten, myös sinä, hänen onnettomuuttansa hänen hätäpäivänänsä" (vk, Ob 12-14). Profetia laajentuu koskemaan kaikkia kansoja niiden suhteessa juutalaisiin. Kansoille sanotaan: "Niinkuin sinä olet veljellesi tehnyt, niin myös sinulle tehdään" (15). Jos kristilliset kirkot olisivat huolellisesti lukeneet ja ottaneet vakavasti tämän profetian, juutalaisia tuskin olisi kristikunnan keskuudessa kohdeltu niin julmasti kuin on tapahtunut.
Obadja paljastaa myös, kuinka katkera viha ja silmitön kostonhalu saattavat hallita läheisiä sukulaissuhteita. Edomilaiset olivat Jaakobin veljen Esaun jälkeläisiä. Israelille Jumala oli antanut selvän käskyn: "Älkää vieroksuko edomilaisia; he ovat teidän veljiänne" (5 Moos 23:8). Monissa kohdin VT:ssa tulee esiin edomilaisten ylenkatse ja viha juutalaisia kohtaan alkaen Esaun vihasta Jaakobia kohtaan (ks. 1 Moos 27:41; 4 Moos 20:14-21; Ps 137:7; Hes 25:12; 35:5; 36:5; Joel 3:19, Aam 1:11). Voimmekin kutsua heitä ensimmäisiksi "antisemitisteiksi", vaikka he itse olivat seemiläisiä. Viha huipentui Jerusalemin hävityksen (587 eKr) yhteydessä osoitettuun julmuuteen ja veritekoihin (Hes 35:5-6). Mitä Edom halusi tapahtuvan Juudalle, sen se itse sai kokea, kun viisi vuotta Jerusalemin hävityksen jälkeen Nebukadnessarin sotajoukko tuhosi sen.

Myös UT:ssa kohtaamme edomilaisten kovuuden. Betlehemin lastenmurhaaja oli idumealainen Herodes (Matt 2:16). Johannes Kastajan surmautti Herodeksen poika (Mark 6:14-16). Toinen Herodeksen poika pilkkasi Jeesusta (Luuk 23:11-12). Jaakobin mestautti Herodeksen pojan poika (Apt 12:1-2). Vuoden 70 jälkeen idumealaiset katoavat historiasta ikään kuin heitä ei olisi koskaan ollut (vrt. Ob 16).

Jaakobin heimo jatkaa olemassaoloaan kaikesta kokemastaan julmasta väkivallasta huolimatta, ja nykymaailman on pakko ottaa se huomioon. "Näin on Herra on puhunut" (Ob 18). Tätä taustaa vasten kirjan lopussa olevat paikannimet osoittautuvat mielenkiintoiksi. Mainitut alueet luvataan perinnöksi israelilaisille. Sarpat on nykyinen arabikaupunki Safarand Zahrani-joen eteläpuolella Sidonin ja Tyron välillä Etelä-Libanonissa. Alue on ollut maailmanpolitiikan polttopisteeseen israelilaisten miehitettyä sen. Samaria, Gilead ja Esaun vuoret viittaavat Länsirantaan ja Jordanian alueeseen.

Profetia ei kuitenkaan pääty vakuutukseen, että näiden alueiden valta on israelilaisten, vaan vakuutukseen, että kuninkuus on Herran. Perintö saadaan lahjana, sitä ei itse oteta.
 

Herran päivä on tilinteon päivä

Obadjalla on sanoma Herran päivästä, määrätystä ajanjaksosta, jolloin Jumala toteuttaa näkyvällä tavalla tuomion ja rangaistuksen sanansa. Se päivä on häviön ja onnettomuuden päivä, ahdingon ja onnettomuuden aika (Ob 12-14). Kullakin kansalla, jopa perheellä ja yksityiselläkin on oma ahdingon päivänsä. Siloin ei tule katsella ahdingossa olevaa vain sivusta (Ob 11).
Ainoa pelastus Herran tuomiolta löytyy Siionin pyhältä vuorelta, sillä pelastus on juutalaisista (Joh 4:21-22). Ainoa juutalainen, jossa yhdistyvät pelastus ja Obadjan julistama Herran kuninkuus (Ob 21), on Jeesus Kristus. Hän on tuomitseva kaikkia kansoja (15-16), sillä tuomiovalta on annettu yksin hänelle.