Aamos
Olavi Peltola
TEEMA
Valmistaudu kohtaamaan Jumalasi - tuomio on peruuttamaton.
AVAINJAE
Oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro Aam 5:24.
JOHDANTO
Aamoksen profetia vie meidät Pohjoiseen valtakuntaan, Israeliin, ehkä 750-luvulle. Jerobeam II oli silloin jo ollut vuosikymmeniä kyvykkäänä hallitsijana. Elettiin Israelin historian loistoaikaa, suurinta sitten Daavidin ja Salomon. Se oli kuitenkin lyhyt hengähdystauko ennen Assyrian ja Egyptin vallan uutta nousua. Sitähän ei kansa silloin tiennyt. Pitkäaikainen rauhankausi oli tehnyt taloudellisen vaurastumisen mahdolliseksi. Vauraus koitui lähinnä yläluokan hyväksi ja kärjisti yhteiskunnallisia vastakohtia. Ulkonaisesti meni hyvin, mutta profeetta paljastaa terävästi kansan sisäisen mädännäisyyden. Aamosta pidetäänkin nimenomaan yhteiskunnallisen vanhurskauden voimakkaana julistajana.
Kirja voidaan jakaa kolmeen osaan:
Kahdeksan tuomionjulistusta (1-2)
Kolme rangaistuspuhetta (3-6)
Viisi näkyä ja valoisa tulevaisuus (7-9)
LUKUOHJELMA
Kahdeksan tuomionjulistusta (1-2)
1:1-2 "Herra ärjyy."1:4,6,9,11,13
2;1,4,6 "En päätöstäni peruuta."
2:6-3:2 Miksi Herra ei peruuta?
Kolme rangaistuspuhetta (3-6)
3:3-8 Profeetan on pakko julistaa
4:6-10 Viisi kertaa: "Te ette palanneet minun luokseni."
4:12 "Valmistaudu kohtaamaan Jumalasi!"
5:4-6 "Etsikää minua, niin saatte elää!"
5:7-12 "Inhotatte sitä, joka kertoo totuuden."
5:13 "Viisas vaikenee tällaisena aikana, sillä tämä on paha aika."
5:14-15 "Pyrkikää hyvään, ehkä Jumala armahtaa."
5:21-24 "Vie pois minun luotani virsiesi pauhu."
6:3-7 Aamoksen ajan hyvinvoiva ihminen
Viisi näkyä ja valoisa tulevaisuus (7-9)
7:1-6 "Herra, Jumala, anna anteeksi!" Kuinka vähäinen voi kestää?
7:10-17 Aamoksen kutsu profeetaksi ja vastustus
8:4-8 Taloudellinen keinottelu paljastetaan
8:11-13 Herran sanan kuulemisen nälkä
9:11-15 Daavidin sortunut maja rakennetaan
SANOMA
Millainen mies oli Aamos?
Aamos esittelee kirjassa itsensä. Saamme tietää, että hän on tavallinen kansanmies, joka ei ole käynyt profeettakouluja (Aam 7:14). Kuitenkin hän oli hankkinut kirjoitustaidon, sillä kirjaa pidetään Aamoksen itsensä kirjoittamana. Hän on kotoisin Tekoasta Juudan alueelta n. 10 km etelään Betlehemistä. Karjan kasvattajana ja metsäviikunapuiden viljelijänä hän sai elantonsa.
Aamos oli elänyt avoimin silmin ja oppinut tuntemaan perusteellisesti oman aikansa ihmisen. Hän oli myös perehtynyt naapurikansojen elämään. Tätä viisasta, teräväsilmäistä ja aikaansa seuraavaa miestä Jumala käytti sanomansa välittäjänä. Jumala lähetti hänet Israelin alueelle viemään vaikeaa sanomaa Herralta (Aam 7:15-16). Hänen oli pakko lähteä julistamaan, sillä niin voimakkaana hän oli kokenut Herran äänen, ja niin vakuuttunut hän oli saamansa sanoman oikeutuksesta (3:7-8).
Jumala on todellinen
Aamoksen profetioissa on voimakas Jumalan todellisuuden ja toiminnan tunto. Hän alkaa sanomansa sillä, miten Herra ärjyy ja hänen äänensä jylisee (Aam 1:2). Jumala oli hyvinvoinnin aikana kadonnut ihmisten mielistä jonnekin kaukaisuuteen. Kuitenkin hän kulkee ihmisten keskitse (5:17) ja on läsnä ja kiinnittää katseensa ihmisiin (9:4) Ei ihminen voi häntä mihinkään paeta (9:2-3).
Jumala on kaiken Luoja. Hän on muovannut vuoret ja luonut tuulen (Aam 4:13). Hän on luonut taivaan tähdet, ja tänäänkin hän muuttaa pimeyden aamuksi (5:8). Hän antaa myös kuivuuden (1:2) ja nälänhädän (4:6).
Jumala toimii historiassa
Jälleen kohtaamme VT:n uskontunnustuksen keskeisen totuuden Jumalasta, joka toimii historian tapahtumissa. Hän valitsi Israelin ja johti sen Egyptistä (Aam 3:1-2). Hän johtaa myös muiden kansojen elämää (9:7). Hän päättää kansojen kohtaloista, ja päätöstään hän ei peru. Jumala antaa tuomion ja sinkoaa tulen (1:4,7,10,12,14). Kaikki, mikä tapahtuu, tapahtuu Jumalan toimeksiannosta, sillä "tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta Herran sitä aiheuttamatta?" (3:6).
Sanan profeetta
Aamos on nimenomaan Jumalan sanan profeetta. Kirjassa toistuu kymmeniä kertoa ilmaus "sanoo Herra". Jumalan sana on liikkeellä. Profeetan tehtävänä on vain välittää uskollisesti ja rohkeasti tämä Herran sana. Aamos näki kyllä näkyjä, mutta näyt selvenivät vasta keskustelussa Herran kanssa. Sana antoi näylle mielekkyyden. Aamos oppi erottamaan Herran sanan oman aikansa monenlaisten ilmestysten ja ennustusten keskeltä.
Aamoksen välittämä Herran sana vaikutti niin voimakkaasti, että Betelin ylimmäinen pappi vaikeroi kuninkaalle: "Maa ei kestä Hänen puheitaan" (Aam 7:10).
Ihmisen elämän mielekkyys riippuu Herran sanasta. Aamos saikin ihmeellisen profetian ajasta, jolloin Jumala lähettää Herran sanojen kuulemisen nälän. Silloin ihmiset kokevat, etteivät he elä vain leivästä. Tämä nälkä on niin voimakas, että ihmiset "hoippuvat mereltä merelle, pohjoisesta itään he harhailevat etsimässä Herran sanaa" (Aam 8:12). Silloin Jumala on kuitenkin oleva vaiti. Sana ei avaudu, ei puhu. Se vain on.
Johtajien jumalattomuus
Profeetat paljastavat monin tavoin ihmisten sydämen pahuuden. Kansan syvien rivien keskeltä noussut Aamos näkee tavattoman terävästi kansan johtajien ja ylimystön jumalattomuuden. Saman jumalattomuuden hän kohtaa myös naapurikansojen elämässä. Hänen kirjansa alkaa kahdeksalle eri kansalle julistetulla tuomiolla. Tuomion syynä ovat vallankäyttöön liittyvät väkivallanteot: julmuudet sodankäynnissä (Aam 1:3,6,13), ystävyysliittojen rikkomiset (1:9) ja säälimättömyys ja raateleva viha veljiä kohtaan (1:11).
Israelin syntinä on johtavassa asemassa olevien epävanhurskaus, kun "he myyvät rehellisen rahasta ja köyhän kenkäparista. He polkevat heikot maan tomuun, ajavat vähävaraisten asiat umpikujaan ja ottavat lahjuksia (Aam 2:6-7; 4:1; 5:12; 8:4,6). Ylellisyys ja mukavuudenhalu hallitsevat (3:12; 6:4-6). Poika ja isä käyvät saman naisen luona (2:7). Liike-elämässä ei välitetä sapatin pyhittämisestä. Mittoja pienennetään ja painoja suurennetaan. Akanat myydään jyvinä (8:4-5).
Lainkäyttö on vääristynyt tuhoisaksi (Aam 6:12). Vihataan niitä, jotka vaativat oikeudessa oikeita tuomioita ja kertovat totuuden (5:10). Jumalan tilintekoa ei pelätä, ja hyväksytään väkivallan käyttö (6:3).
Hengellinen vääristyneisyys
Hengellinen elämä on vääristynyt. Herran laki on hylätty, ja uskovat antautuvat valhejumaliensa vieteltäviksi (Aam 2:4). Kannetaan "astorologisia" tähtijumalan kuvia (5:26). Totuutta puhuvien profeettojen suu tukitaan (2:12). Sensijaan ollaan varmoja siitä, ettei Jumala anna onnettomuuden kohdata (9:10). Kansan epärehellisyyden tähden Jumala ei voi hyväksyä hengellisiä juhlia, kokouksia, uhreja eikä virren veisuuta. "Mutta oikeus virratkoon kuin vesi ja vanhurskaus kuin ehtymätön puro" (5:21-23).
Jumala toteuttaa rangaistustuomionsa
Pääosa Aamoksen sanomasta on Jumalan tuomion ja rangaistuksen julistamista. Hän on tuomion saarnaaja keskellä hyvinvointia. Onkin sanottu, että pitää olla tarkat silmät, jotta osaisi erottaa edes pienen valoviirun siinä synkässä, koko taivaanrannan täyttävässä ukkospilvessä, jonka nousua Aamos ennustaa (Wirén). Lähes joka toisen jakeen sisältönä on Jumalan rangaistustuomio. Se tekee kirjan lukemisen ahdistavaksi. Aamos ilmoittaa meille Jumalan, joka panee toimeen tuskaiset rangaistustuomiot.
Kansa ei kuitenkaan kadu pahuuttaan. Viiteen kertaan profeetta toistaa Herran sanana, että "te ette palanneet minun luokseni" (Aam 4:6,8-11). Siksi Jumala ilmoittaa, ettei hän "enää kulje armahtaen sen ohitse" (7:8). Ensimmäisenä profeetoista Aamos ennustaa pakkosiirtolaisuuden (6:7; 7:17). Kansa oli kypsä tuhoonsa. "He kaatuvat eivätkä enää nouse" (8:14). Aamoksen sanojen jälkeen Jumala kuitenkin odotti vielä Israelin kohdalla Jumala odotti noin 30 vuotta vuoteen 722. Silloin Samaria hävitettiin ja Israel lakkasi olemasta valtio.
Daavidin sortunut maja pystytetään
Aamoksen profetioiden keskellä on joitakin valonsäteitä. Ensin niitä on vain menneisyydessä. Silloin Herra johti kansaansa Egyptistä, kuljetti autiomaassa ja herätti profeettoja (Aam 2:10-11). Vieläkin Herra kutsuu jopa kolmeen kertaan: "Etsikää Herraa, niin saatte elää" (5:4,5,14). Ehkä Herra armahtaa (5:15). Aamoksen oma toiminta osoittaa, että Jumala saattaa muuttaa tuomiopäätöksensä. Kun Aamos näki tuhon tulevan, hän rukoili ainoan mielekkään rukouksen: "Herra, Jumala, anna anteeksi!" Raamattu käyttää mahdollisimman voimakasta ilmausta rukouksen kuulemisesta: "silloin Herra katui". Jumala olisi ikäänkuin ihminen, joka joutuu katumaan äkkipikaisuuttaan (7:2-5). Tässä on rohkaisu kaikkien aikojen Jumalan lapsille katumukseen ja armon rukoilemiseen. Kansa ei kuitenkaan Aamoksen tavoin suostunut syntiensä ja oman vähäisyytensä tunnustamiseen (7:8).
Kirjan lopussa välähtää valo tuomion pimeyden keskeltä. Se on sanoma onnellisesta tulevaisuudesta, "siitä päivästä", jolloin Herra on rakentava Daavidin sortuneen majan (Aam 9:11). Tähän profetiaan Daavidin sukuisesta messiaskuninkaasta Jaakob vetoaa apostolien kokouksessa (Apt 15:14-17). Hän soveltaa kohdan Jeesuksen toimintaan. Samalla Aamos viittaa kaikkiin kansoihin, jotka Herra ottaa omikseen. Se on maailmanlähetyksen eräs peruskohdista Raamatussa. Vasta tämän jälkeen Herra kääntää kansansa Israelin kohtalon. He palaavat omaan maahansa, "eikä heitä enää revitä irti" (Aam 9:13-15).